Onko Ruotsin lisenssijärjestelmä menettämässä otettaan?
Anna Korhonen · päivitetty 5.11.2026
Ruotsin rahapelimarkkinan kanavointiaste on laskenut selvästi: tuoreen arvion mukaan jo joka kymmenes pelattu kruunu päätyy lisenssijärjestelmän ulkopuolelle. Analyysi tarkastelee, miksi sääntely ei pure niin kuin toivottiin ja mitä se merkitsee Pohjoismaiden kuluttajansuojalle.
Mihin kanavointiasteen lasku perustuu?
Spelinspektionen julkaisi vuoden 2025 alussa päivitetyn arvion, jonka mukaan kanaliseringsgrad – eli lisensoiduilla toimijoilla pelattujen rahojen osuus – on pudonnut noin 90 prosenttiin. Vielä muutama vuosi sitten luku oli 95 prosentin tuntumassa. Lasku tarkoittaa, että yhä suurempi osa ruotsalaisista pelaajista käyttää lisensoimattomia nettikasinoita, joita ei valvota eikä veroteta Ruotsissa.
Spelinspektionin mukaan kyse ei ole yksittäisestä notkahduksesta, vaan trendistä, joka alkoi vuoden 2022 jälkeen. Syinä mainitaan muun muassa lisensoidun markkinan tiukentuneet bonussäännöt, pelivalikoiman kaventuminen ja ulkomaisten toimijoiden aggressiivinen markkinointi kanavilla, joita Ruotsin laki ei tavoita. Arvio perustuu maksuliikenneanalyysiin, jonka Spelinspektionen teettää vuosittain yhteistyössä maksupalveluntarjoajien kanssa.
Ruotsin rahapelilaki (Spellagen 2018:1138) velvoittaa kaikki verkossa toimivat rahapeliyhtiöt hakemaan Ruotsin lisenssiä. Lain tavoitteena on suojata kuluttajia ja kanavoida pelaaminen säänneltyyn ympäristöön. Nyt tuo tavoite on vaakalaudalla.
Mitä keinoja Spelinspektionen on käyttänyt torjuakseen lisensoimattomia toimijoita?
Spelinspektionenilla on käytössään useita työkaluja: se voi määrätä maksuliikenteen estot, antaa toimintakieltoja ja tehdä esityksiä lain muuttamiseksi. Virasto on viime vuosina lisännyt erityisesti verkkotunnusten blokkauksia ja painostanut maksupalveluntarjoajia katkaisemaan yhteydet lisensoimattomiin kasinoihin.
Kesällä 2024 Spelinspektionen ilmoitti, että se on onnistunut estämään yli 300 verkkotunnuksen pääsyn Ruotsista. Samalla virasto on lähettänyt varoituksia maksupalveluyrityksille, jotka käsittelevät lisensoimattomien kasinoiden maksuja. Spelinspektionenin mukaan maksuestot ovat tehokkaimpia, mutta niiden kiertäminen on helppoa esimerkiksi virtuaalivaluuttojen ja e-lompakoiden avulla.
Ongelmana on, että monet lisensoimattomat toimijat ovat rekisteröityneet EU:n ulkopuolelle, kuten Curaçaolle tai Mansaarelle. Tämä vaikeuttaa oikeudellista yhteistyötä. Ruotsin hallitus on ehdottanut uusia säännöksiä, joilla tiukennettaisiin maksupalveluntarjoajien velvollisuuksia, mutta lainsäädäntöprosessi on kesken.
- Verkkotunnusten esto: yli 300 estettyä domainia vuoden 2024 loppuun mennessä
- Maksuestot: koskevat yli 50 maksupalveluntarjoajaa
- Toimintakiellot: kohdistettu noin 20 lisensoimattomaan toimijaan vuosina 2023–2024
Miten EU:n sääntely vaikuttaa Ruotsin mahdollisuuksiin?
Ruotsin rahapelilainsäädäntö on osa EU:n sisämarkkinoita, mutta jäsenvaltiot voivat rajoittaa rahapelipalveluita yleisen järjestyksen ja kuluttajansuojan perusteella. Euroopan unionin tuomioistuin on useissa ratkaisuissa vahvistanut, että jäsenvaltiot saavat asettaa tiukkoja ehtoja rahapelilisensseille, kunhan ne eivät syrji muiden jäsenvaltioiden toimijoita.
Käytännössä Ruotsi on hyödyntänyt tätä liikkumavaraa täysimääräisesti. Esimerkiksi EU-tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-42/04 linjasi, että rahapelimonopolit ovat sallittuja, jos ne ovat johdonmukaisia ja suhteellisia. Ruotsi on kuitenkin valinnut lisenssijärjestelmän, ei monopolia, mikä on herättänyt kysymyksiä sen tehokkuudesta.
Kun kanavointiaste laskee, herää epäily, onko järjestelmä enää johdonmukainen. EU-komissio on seurannut Ruotsin tilannetta, mutta toistaiseksi se ei ole ryhtynyt toimiin. Sen sijaan komissio on korostanut, että jäsenvaltioiden on varmistettava sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen. Tämä on Ruotsille haaste, koska lisensoimattomat toimijat toimivat usein toisista oikeusjärjestyksistä käsin.
Miten muut Pohjoismaat vertautuvat Ruotsiin?
Tanska ja Norja ovat valinneet erilaisia sääntelymalleja. Tanskassa lisenssijärjestelmä on toiminut vuodesta 2012, ja sen kanavointiaste on pysynyt noin 90 prosentissa. Norja sen sijaan pitää yllä valtion monopolia Norsk Tippingin ja Norsk Rikstoton kautta, ja lisensoimattomien toimijoiden osuus on arviolta 10–15 prosenttia.
Suomessa rahapelimonopoli on purettu ja uusi lisenssijärjestelmä on tulossa voimaan vuonna 2026. Ruotsin kokemukset ovat Suomelle tärkeä oppitunti: kanavointiasteen hallinta vaatii jatkuvaa valvontaa ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin. Folkhälsomyndigheten on Ruotsissa todennut, että lisensoimattomilla markkinoilla pelaajilla on suurempi riski joutua ongelmapelaamiseen, koska heiltä puuttuu suojamekanismeja, kuten pakolliset pelirajat ja itsearviointityökalut.
| Maa | Kanavointiaste (arvio 2024) | Sääntelymalli |
|---|---|---|
| Ruotsi | ~90 % | Lisenssijärjestelmä |
| Tanska | ~90 % | Lisenssijärjestelmä |
| Norja | ~85–90 % | Valtion monopoli |
Taulukosta näkyy, ettei mikään malli ole täysin ongelmaton. Norjan monopoli on vähentänyt kaupallisten toimijoiden määrää, mutta lisensoimattomat kasinot houkuttelevat pelaajia korkeammilla bonuksilla ja laajemmalla pelivalikoimalla. Tanskassa ongelmana on ollut maksuestojen kiertäminen, kuten Ruotsissakin.
Mitä tämä tarkoittaa kuluttajansuojalle ja tulevalle sääntelylle?
Kun joka kymmenes kruunu pelataan valvomattomilla sivustoilla, kuluttajansuoja heikkenee merkittävästi. Lisensoimattomilla kasinoilla ei ole velvollisuutta noudattaa Ruotsin tiukkoja sääntöjä, kuten peliaikarajoja, tappiorajoja tai ongelmapelaamisen tunnistamista. Pelaajilla ei myöskään ole mahdollisuutta saada hyvitystä riitatilanteissa.
Spelinspektionen on ehdottanut useita uusia toimia, kuten IP-osoitteiden estoja, tiukempia raportointivelvoitteita maksupalveluntarjoajille ja yhteistyötä muiden maiden viranomaisten kanssa. Myös Riksdagen on käsitellyt asiaa keväällä 2025, ja hallitus on luvannut uuden lakiesityksen syksyllä. Keskeinen kysymys on, voidaanko kanavointiasetta nostaa ilman, että tiukennukset ajavat entistä useampia pelaajia harmaalle markkinalle.
Pohjoismaisella yhteistyöllä, kuten pohjoismaisella rahapeliviranomaisten verkostolla, pyritään jakamaan tietoa ja parhaita käytäntöjä. Toistaiseksi yksikään maa ei ole löytänyt täydellistä ratkaisua, mutta Ruotsin tilanne toimii varoittavana esimerkkinä siitä, että sääntely ei ole staattinen tila vaan jatkuva kamppailu markkinoiden ja valvonnan välillä.
Lähteet
